Oi miten olen kaivannut ja odottanut kesää, ja nyt se on täällä koko komeudessaan! Ihana kesä, lämpö, pitkät päivät ja valoisat, satumaiset illat.

Kesä ja loma! Pitkä kuuma kesä, aikaa yhdessä olemiselle, ilolle ja palautumiselle… vai onko?

Coachina kuulen usein syviä huokaisuja kesän ja lomien kynnyksellä. Huokailu johtuu pitkistä tehtävälistoista, jotka sisältävät kaiken sen, mitä on vuoden aikana jäänyt tekemättä ja joka nyt pitää ehdottomasti hoitaa ja järjestää neljän viikon loman aikana. Lisää siihen vielä kaikki ”minun/meidän pitää” -ohjelmat, kuten retket huvi- ja eläinpuistoihin, sukukyläilyt, veneretket, mökillä vietettävä aika ja muut asiat, joista meidän pitää ehtiä nauttimaan. Puhumattakaan matoista, jotka on pestävä, mökin maalauksesta sekä pakastimen täyttämisestä itse poimituilla marjoilla ja sienillä. Listasta voi tehdä vaikka kuinka pitkän.

Miten on palautumisen laita? Pyrimme aina täydellisyyteen ja menemme usein vanhempana, naisena, miehenä, tyttärenä, miniänä, ystävänä, talonomistajana yms. rooleissamme äärirajoillemme.

”Täydellisyys lepää epätäydellisyydessä” ~Christine

Kuten tapaan sanoa, täydellisyys lepää epätäydellisyydessä. Mikään ei ole täysin täydellistä. On aina joku, jonka mielestä meidän tulisi tehdä jotain muuta, näyttää joltain muulta tai pitää jotain muuta tärkeänä. Sinä päivänä, kun oivallamme tämän, on se päivä, jolloin voimme itse valita vapaasti, mikä on sopivan epätäydellistä, täydellistä minulle, meille. Tällöin monta tarpeetonta ”minun/meidän pitää” -asiaa ja tehtävälistaa katoaa. Se kuitenkin edellyttää sitä, että pysähdymme, pohdimme, tunnemme ja keskustelemme siitä, mitä me oikeasti haluamme ja miksi. Mikä sopii minulle tai perheelleni nykyisessä elämäntilanteessamme? Sitten on ”vain” toimittava sen mukaisesti. ”Vain”, niinpä, voihan olla, että saat silti kuulla jokusen lannistavan tai ihmettelevän kommentin.

Joten miksi yrittäisit toteuttaa mahdottomuutta ja sen lisäksi, jos edes mahdollista, yrittäisit palata loman jälkeen yhä väsyneempänä töihin. Moni sanoo syyksi, että he haluavat luoda muistoja lasten kanssa, jotta lapsilla olisi hyvä lapsuus. Tai että he haluavat olla esikuva. Tai he haluavat näyttää maailmaa lapsilleen.

Milloin luodaan aidosti ikimuistoiset muistot? Mietin hetki omaa lapsuuttasi. Kuinka pitkälle lapsuuteesi muistosi vievät? Mitä muistat? Ihmisiä, ääniä, värejä, tuoksuja, tunteita, paikkoja, vaatteita?

Kuulin hauskan kertomuksen eräältä isältä. Illalla nukkumaanmenon aikaan, kun he olivat vierailleet upeassa eläintarhassa ja tivolissa, isä kysyi pojaltaan: ”Kultaseni, mikä oli mielestäsi hauskinta tänään?” ja poika vastasi nopeasti: ”Kun tulimme kotiin ja löysimme rannalta sen suuren kuolleen kalan!”

Kysyin kerran eräältä ekaluokkalaiselta ennen kesälomaa: ”Mitä haluaisit tehdä kesällä?” Vastaus kuului: ”Toivon, että koko perheemme pyöräilee yhdessä jäätelökioskille ja että syömme jäätelöt leijonapatsailla.”

Muistan myös tytön, joka kertoi, että kesäloman paras päivä oli se, jonka hän vietti kokonaan äidin ja sisarusten kanssa rannalla. Heillä oli eväät mukanaan ja he tekivät erittäin suuren hiekkalinnan huikeine torneineen. Linnan ympärillä ui lisäksi krokotiileja. Heillä ei ollut kiire minnekään ja tämä tyttö aivan säteili kertoessaan päivästään.

Eräs poika taas kertoi, että hän ja hänen siskonsa saivat tehdä pihalla kuperkeikkoja ja juosta nurmikon kastelujärjestelmän kylmän vesisuihkun läpi, kun äiti ja isä kuuntelivat radiota ja lukivat kirjoja.

Yksi ensimmäisistä omista kesämuistoistani on se, kun nelivuotiaana pelonsekaisin innostuksen tuntein sain tavata valkoisen ja kiukkuisen vuohen nimeltä Stina.

Mikä on sinun kesämuistosi?

Joten, mitä kaikkea lapset voivatkaan meille opettaa? Niinpä, ettei asioista saa tehdä liian vaikeita. Ota päivä sellaisena, kuin se tulee. Avaa silmät ja näe pienessä piilevä kauneus. Älä välitä kalenterista, jätä kello kotiin, laita kännykkä äänettömälle ja elä tässä ja nyt, yhdessä! Ole vain hetkessä. Hetket yhdessä ovat niitä, joilla on merkitystä ja ne ovat lisäksi täysin ilmaisia.

”Onnellisuuden salaisuus on se, että on itsensä ystävä.” ~Bernard le Bovier de Fontenelle

Helpot ja yksinkertaiset vinkit: 

• Valitse yksi tai kaksi asiaa, jotka on aivan pakko tehdä ja yksi tai kaksi asiaa, jotka haluatte tehdä yhdessä.
• Auttakaa toisianne, yhteistyöllä kaikki menee nopeammin (ainakin ajassa laskettuna) ja lapset oppivat samalla käytännöllisiä ja tärkeitä elämän taitoja.
• Unohda sanat ”minun pitää vain ensin…” Sinä elät nyt!
• On täysin sallittua laiskotella.
• Jos olet Puuha-Pete-tyyppiä, tulee sinun luonnollisesti saada toteuttaa itseäsi sellaisilla puuhilla, joista pidät ja joille sinulla ei ehkä muutoin ole aikaa.
• Saatko energiaa merestä, metsästä ja maasta? Kalasta ja poimi kukkia, marjoja ja sieniä (mutta älä pakota muita tekemään niin).
• Pysähdy ja anna läheisillesi ylimääräinen suukko tai halaus, kun he sattuvat menemään ohitsesi, myös teinille, appiukolle, ystävälle…
• Ole oma itsesi, tällöin olet parhaimmillasi – itsellesi ja muille!

Kesä ja loma – aiheuttavatko ne stressiä?
Onko kesä sinulle haaste, kaipaatko palautumista, onko vaikeaa tietää, mitä haluaisit, haluatko löytää oikean tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä, onko aika uudelle uralle, haluatko palata töihin energisenä ja voimakkaana tai haluatko oikeasti löytää vain ratkaisun, jotta seuraava lomasi olisi rauhallinen ja harmoninen? Onko kipinä sinun ja puolisosi välillä liian räiskyvä, onko perhe-elämäsi kaoottista tai onko jotain muuta, joka sinua häiritsee ja johon haluaisit selkeyttä?