SDI – Tutkimukseen perustuva kartoitus suhdeälyn (RQ) kehittämiseen

Viime aikoina mediassa on keskusteltu erilaisten persoonallisuustestien käytöstä rekrytoinnissa ja organisaatioiden kehittämisessä. Useita menetelmiä on arvosteltu tieteellisesti hatariksi.

Siksi on tärkeää tuoda esiin, että SDI – Strength Deployment Inventory ei ole testi, vaan tutkimukseen perustuva kartoitus- ja reflektiomalli, jonka tarkoituksena on vahvistaa relationaalista älykkyyttä, itsetuntemusta ja yhteistyötä.

Tieteellinen tausta ja historia

SDI perustuu Relationship Awareness Theoryyn, jonka kehitti tohtori Elias H. Porter (1914–1987), psykologi ja Carl Rogersin aikalainen – yhden humanistisen psykologian merkittävimmistä edustajista.
Porterin tutkimus keskittyi ymmärtämään, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat ihmissuhteissaan – sekä hyvinä aikoina että konfliktitilanteissa.
Teoriaa kehittivät edelleen tohtori Tim Scudder, PhD, ja Core Strengths -tiimi Yhdysvalloissa.
SDI:n uusin versio on tulosta yli 70 vuoden teoreettisesta ja empiirisestä työstä ja sen luotettavuus ja validiteetti on tieteellisesti dokumentoitu.
SDI on digitaalinen ja algoritmipohjainen kartoitus, joka varmistaa jokaiselle osallistujalle johdonmukaisen, objektiivisen ja luotettavan raportoinnin.
Tutkimus yhdistää näkemyksiä muun muassa Erich Frommilta, Karen Horneylta ja Carl Rogersilta, ja sijoittuu humanistisen ja relationaalisen psykologian perinteeseen.

Mitä SDI on – ja mitä se ei ole

SDI ei ole testi. Siinä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, eikä sitä käytetä ihmisten arviointiin, luokitteluun tai vertailuun.
SDI on itsearviointiin ja reflektioon perustuva kartoitus, joka auttaa ihmisiä ymmärtämään omia sisäisiä motivaatiotekijöitään, mikä heitä motivoi vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja miten heidän vahvuutensa voivat näyttäytyä – sekä rakentavina että yli­käytettyinä.

Tavoitteena on lisätä itsetuntemusta ja edistää dialogia – ei ihmisestä, vaan ihmiselle.

Neljä näkökulmaa kokonaisuuteen

SDI muodostuu neljästä toisiaan täydentävästä osa-alueesta, jotka yhdessä luovat kokonaiskuvan yksilön vuorovaikutustavoista:

  1. Motivational Value System (MVS) – mikä motivoi meitä, kun kaikki sujuu hyvin.
  2. Conflict Sequence (CS) – miten reagoimme konfliktissa.
  3. Strengths Portrait – mitkä vahvuudet ovat meille luontaisimpia työssä.
  4. Overdone Strengths Portrait – mitkä vahvuudet voivat ylikäytettyinä muuttua esteiksi vuorovaikutuksessa.

Toisin kuin monissa testeissä, SDI-kartoituksen tulokset ovat heti osallistujan nähtävissä.
Kun kartoitus on valmis, osallistuja saa henkilökohtaisen PDF-raportin, johon sisältyy havainnollistavia videoita, reflektiokysymyksiä ja käytännön vinkkejä syvempää ymmärrystä varten.
SDI on saatavilla yli 20 eri kielellä, mikä tekee siitä helposti lähestyttävän ja sovellettavan myös kansainvälisissä ja monikielisissä organisaatioissa.

 

Yksilöllinen yhdistelmä motivaatiotekijöitä – ei värejä

SDI:ssä ihminen ei ole väri.

Porter käytti värejä teorian havainnollistamiseen ja muistamisen helpottamiseksi – ei ihmisten leimaamiseen, vaan tukemaan ymmärrystä ja vuoropuhelua motivaatiosta ja ihmissuhteista.

Jokainen meistä on ainutlaatuinen yhdistelmä erilaisia motivaatiotekijöitä, eikä SDI-kolmion alueiden välillä ole selkeitä rajoja.

Meillä kaikilla on pääsy kaikkiin kolmeen motivaation lähteeseen – ihmissuhteisiin, tuloksiin ja rakenteeseen/prosesseihin – mutta eri suhteessa.

Juuri tämä monimuotoisuus luo luovuutta, joustavuutta ja vahvuutta yhteistyöhön.

SDI auttaa näkemään erot toisiaan täydentävinä eikä vastakkaisina.

Relationaalinen älykkyys eli suhdeäly käytännössä

SDI on työkalu relationaalisen älykkyyden (RQ) kehittämiseen – kykyyn ymmärtää ja johtaa ihmissuhteita tietoisesti, kunnioittavasti ja tuloksellisesti.
Se auttaa:

  • kommunikoimaan vastaanottajakeskeisesti,
  • antamaan ja vastaanottamaan palautetta rakentavasti ja kunnioittavasti,
  • rakentamaan luottamusta, ymmärrystä ja yhteistyötä myös haastavissa tilanteissa.

Kun itsetuntemus ja ymmärrys muiden motivaatiotekijöistä lisääntyvät, on helpompi ehkäistä väärinkäsityksiä, ratkaista ristiriitoja ja rakentaa kestäviä ihmissuhteita.

 

Käyttökohteita

SDI:tä käytetään maailmanlaajuisesti yrityksissä, organisaatioissa ja julkisella sektorilla, muun muassa:

  • Johtamisen kehittäminen – ymmärrys siitä, miten eri motivaatiomallit vaikuttavat johtamiseen ja yhteistyöhön.
  • Tiimi- ja organisaatiokulttuurin kehittäminen – psykologisen turvallisuuden ja yhteisen kielen vahvistaminen.
  • Viestintä ja konfliktien hallinta – käyttäytymisen taustalla vaikuttavien motiivien ymmärtäminen.
  • Henkilökohtainen kasvu – itsetuntemuksen, vastuunoton ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen.

 

Miksi SDI:tä käytetään

  • Perustuu laajaan ja dokumentoituun tutkimukseen (Porter, 1950–1987; Scudder, 1995–>).
  • Edistää itsetuntemusta, reflektiota ja dialogia – ei arviointia.
  • On inklusiivinen, eettinen ja arvovapaa.
  • Tarjoaa käytännön hyötyä arjessa – työssä, johtamisessa ja suhteissa.
  • Vahvistaa relationaalista älykkyyttä ja yhteistyökykyä – kestävien tulosten perusta.

 

Lähteet ja lisätietoa

  • Porter, E.H. (1950, 1973, 1985, 1996). Relationship Awareness Theory ja Strength Deployment Inventory.
  • Scudder, T. (2019). History and Development of the SDI 2.0. Core Strengths, Carlsbad, CA.
  • Core Strengths: www.corestrengths.com
  • Crucial Learning: www.cruciallearning.com

 

Haluatko tutustua SDI:hin ja nähdä, miten kartoitus voi vahvistaa ymmärrystä, yhteistyötä ja tuloksia tiimissäsi ja organisaatiossasi?

Ota meihin yhteyttä – kerromme mielellämme lisää!

Aikaisemmat uutiset

Luennot ja workshopit

Luennot ja työpajat Räätälöimme ratkaisuja yrityksille ja yhteisöille Tarvitseeko yrityksesi, tiimisi tai tilaisuutesi jotain ajatuksia herättävää? Kuulostaako motivaatiota nostava Kick-off tilausuus jännittävältä? Tai TYKY-päivä missä jotain ryhmän arvostusta osoittavaa ja kannustavaa ohjelmaa? Vaativatko tulevaisuuden muutokset uutta lähestymistapaa? Kaivataanko organisaatiossa parempaa yhteistyötä

Lue lisää »
Scroll to Top