HENKILÖSTÖKYSELYT – KEHITYSTÄ VAI TURHAA STRESSIÄ, OSA 4

 

”Haluamme enemmän positiivista palautetta!”

Ensimmäisessä osassa puhuimme luottamuksesta ja turvallisuudesta.
Toisessa osassa siitä, miksi moni kokee, ettei ”mitään tapahdu”.
Kolmannessa osassa tarkastelimme, miten epäselvät odotukset tulkitaan helposti huonoksi johtamiseksi.

Nyt siirrymme johonkin vielä inhimillisempään.

Lauseeseen, joka toistuu lähes jokaisessa henkilöstökyselyssä:

”Haluamme enemmän positiivista palautetta.”

Ja lähes yhtä usein kuulen esihenkilöiden sanovan:

”Mutta minähän annan paljon palautetta.”

Kumpi on oikeassa?

Molemmat.

Ja ei kumpikaan.

Kun arvostus ei tunnu – vaikka sitä annetaan

Monet esihenkilöt todella yrittävät.

He kiittävät palavereissa.
He nostavat tiimiä esiin viikkoviesteissä.
He kirjoittavat ”Hyvää työtä!” sähköposteihin.
He aloittavat kehityskeskustelut myönteisellä palautteella.

Ja silti kysely kertoo vuodesta toiseen:

”Liian vähän arvostusta.”

Tässä syntyy kuilu.

Palaute ei nimittäin ole sitä, mitä sanotaan.
Se on sitä, miten se koetaan.

Arjen esimerkki, joka avaa silmät

Eräs coaching-asiakas kertoi:

”En saa koskaan positiivista palautetta.”

Hän kuului osastonsa parhaimpiin suoriutujiin.

Kysyin:
”Tietääkö esihenkilösi, kuinka tärkeää tämä sinulle on?”

Hän epäröi.

”Se on minulle todella tärkeää. Haluan tietää, teenkö oikeita asioita. Olen usein epävarma, riittääkö se mitä teen.”

Hän päätti ottaa asian puheeksi.

Jonkin ajan kuluttua kysyin, miten oli mennyt.

”Nyt saan sähköposteja,” hän sanoi.
”Hienoa työtä! Myit eniten tässä kuussa.”

”Kuulostaahan se positiiviselta,” vastasin.

Hän hymyili hieman:
”Niin… mutta ei se silti tunnu positiiviselta palautteelta.”

Siinä hetkessä asia kirkastui.

Esihenkilö oli muuttanut toimintaansa.
Mutta kokemus ei ollut muuttunut.

Aha-hetki

Häntä motivoi Ihmiset (Sininen MVS).
Hän arvosti merkityksellisyyttä, kohtaamista ja sitä, että hänen tapansa kohdata asiakkaita huomattiin.

Esihenkilöä motivoi Tulos (Punainen MVS).
Hän arvosti tehokkuutta, tavoitteita ja konkreettisia saavutuksia.

Sähköposti myyntiluvuista oli esihenkilön näkökulmasta selkeä ja myönteinen palaute.

Mutta vastaanottajalle tärkein puuttui:
Henkilökohtainen kohtaaminen.
Arvostus siitä, miten hän teki työnsä – asiakkaat ja ihmiset fokuksessa.

Kukaan ei tehnyt väärin.

He puhuivat vain eri motivaatiokieltä.

Ja juuri tässä SDI ei ole pelkkä malli – se on oivallus.

Kun suosimisen pelko tekee palautteesta persoonatonta

Toinen usein kohtaamani ilmiö on tämä:

Pelätessään suosivansa jotakuta –
tai että joku kokee tilanteen epäreiluksi –
esihenkilö antaa kiitoksen koko ryhmälle.

”Hienoa työtä kaikilta.”
”Upea tiimi.”
”Te olette mahtavia.”

Hyvä tarkoitus.
Turvallinen ratkaisu.

Mutta joskus seurauksena on tämä:

Se henkilö, joka todella otti vastuuta, hoiti vaikean tilanteen tai venyi ekstraa – ei tunne itseään nähdyksi.

Olen kuullut tämän monta kertaa:

”Se ei tunnu henkilökohtaiselta.”
”En tunne, että minua arvostetaan.”
”Se kuulostaa lauseelta, jonka esihenkilö on oppinut sanomaan.”

Tasapuolisuus ei tarkoita kaikkien kohtelemista samalla tavalla.

Tasapuolisuus tarkoittaa sen näkemistä, mitä todella tehtiin – ja sen sanoittamista.

Henkilökohtainen arvostus ei luo kilpailua.
Se luo turvallisuutta.

SDI käytännössä – miksi palaute koetaan eri tavoin

Meitä motivoivat erilaiset tekijät.

Ja se vaikuttaa siihen, miltä palaute tuntuu.

Tuloshakuinen (Punainen)
Arvostaa selkeyttä, tavoitteita ja konkreettista tulosta.

Ihmislähtöinen (Sininen)
Arvostaa henkilökohtaista kohtaamista ja merkitystä.

Rakennetta arvostava (Vihreä)
Arvostaa loogista, perusteltua ja huolellista palautetta.

Yhteisöllinen (Kesk)
Arvostaa kokonaisuutta, yhteistyötä ja yhteistä suuntaa.

Kun palaute on yleistä ja ympäripyöreää, se ei usein osu kunnolla kenellekään.

Kun palaute on kohdennettua, ihmiset kasvavat.

Onko minun muutettava koko tapani kommunikoida?

Eräs esihenkilö kysyi minulta:

”Tarkoittaako tämä, että minun täytyy opetella täysin uusi tapa puhua?”

Ei. Ei mikään ole pakko.

Mutta jos haluat, että palautteesi:

  • menee perille
  • motivoi
  • vähentää epävarmuutta – vahvistaa luottamusta

Silloin kyse ei ole pakosta.

Se on mahdollisuus.

Kyse ei ole määrästä – vaan osuvuudesta

Useimmiten palautetta ei ole liian vähän.

Se ei vain osu oikeaan kohtaan.

Kulttuurissa, jossa:
– palaute on spontaania
– arvostus on henkilökohtaista
– johtaja on aidosti läsnä
– viestintä huomioi erilaiset motivaatiot

… kommentti ”liian vähän positiivista palautetta” alkaa hävitä.

Ei siksi, että johtajista tulisi täydellisiä.

Vaan siksi, että heistä tulee tietoisempia.

HUOM. Jos olet utelias siitä, miten erilaiset motivaatiokielet vaikuttavat palautteeseen käytännössä, tarjoamme maksuttoman SDI-mahdollisuuden 20.3.2026 saakka.

Voit tehdä kartoituksen itse tai yhdessä muutaman kollegan kanssa – ja osallistua yhteiseen tulosten läpikäyntiin.

Ota yhteyttä, jos haluat kuulla lisää.

Christine ajattelee ääneen coachingista, johtamisesta ja elämästä

Christine Suvanto, ICF MCC on työskennellyt ammattimaisena coachina vuodesta 2012, sekä yksilöiden että ryhmien kanssa, yksityisesti ja yrityksissä kansainvälisesti. Executive, Business, Career, Life – Christine tukee ja haastaa sinua, jotta sinä kehityt. Hän kouluttaa, coachaa ja toimii lisäksi mentorcoachina sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti (WBECS). Hän hyödyntää myös SDI-työkalua (Strength Deployment Inventory) kommunikointi-, konfliktienhallinta- ja kehitystehtävissä.

Christinen aiemmat julkaisut

Saavuta tavoitteesi

Kaipaatko uutta suuntaa, tukea matkalle? Varaa aika itsellesi omaan coachingtapaamiseen.

Coaching

Haluatko saada enemmän itsevarmuutta, paremman itsetuntemuksen ja kehittyä ihmisenä?

Vastauksia vailla

Kaipaatko lisätietoja meistä tai tarjoamistamme palveluista? Ota yhteyttä ja kerromme lisää!

Scroll to Top